Omenatarhasta Pariisiin

Tänään oli ylienerginen flunssan jälkeinen olo. Tuntui siltä, että kaikki asiat pitäisi saada heti valmiiksi.

Sainkin melkein kaikki kanervat purkkeihin ja ajatuksena oli aloittaa ensimmäisen pinnatuolin maalaus iltapäivällä. Muistin kuitenkin kesken pienen luontoretken, että tälle päivälle oli vielä muutakin tekemistä: myöhäisen lajikkeen omenoiden kerääminen Råbäck Gårdin tilalla. Ennen omenoiden poimintaa piti vielä viedä MLL:n kirppikselle lasten vaatteita.

Ostimme viime vuonna osuuden omenatarhasta, jonne on matkaa meiltä reilut kaksi kilometriä. Omenatarha toimii CSA-mallin (Community Supported Agriculture) mukaan, joka on lähtöisin USA:sta. CSA-mallissa asiakas jakaa riskin viljelijän kanssa sitoutumalla ostamaan tilan tuotteita etukäteen sopimuspohjaisesti.

Omenatarhassa on parasta se, että omenat saa poimia itse, vaikka ei siinä kauan kestäkään. Ihaninta olisi, jos omenapuita kasvaisi omalla pihalla, mutta meidän pihaan ei mahdu.

Luontoretkeilyä

Talvilajikkeesta ei tullut yhtä suurta satoa kuin varhaisemmasta lajikkeesta. Syyskuun lajikkeesta saimme vajaat kaksi laatikollista omenoita ja tänään vajaa yksi. Omenat ovat todella isoja ja maukkaita.

Veimme aikaisemmasta sadosta puolet mehuasemalle, suosittelen. Nyt meillä on pakastin täynnä c-vitaminoitua omenamehua, itsetehtyä omenasosetta ja omenaviipaleita. Tosin lapset ovat jo kyllästyneet kaikkeen omenaan liittyvään, eikä siihen auta edes vaniljakastike.

Olin vielä aloittamassa pinnatuolin pohjakäsittelyä, kun olemme saaneet sen kovan työn jälkeen vihdoin hiottua. En ehtinyt kuitenkaan päästä alkuun maalauksessa, kun huomasin tuolin lonksuvan pahasti parista kohtaa: niin paljon siinä on istuttu 40 vuoden aikana. Suuntaan siis puuliimakauppaan ensi viikolla.

Matkakuume nousee

Ennen tuoliprojektin jatkamista vuorossa on kauan odotettu yhteinen synttärimatka lapsuuden ystävien kesken Pariisin. Varmaan arvaattekin jo, minä vuonna syntyneitä on juhlittu tänä vuonna oikein urakalla.

Valitsimme kohteeksi kaupungin, jossa kukaan meistä ei ollut aikaisemmin käynyt. Jotkut menevät Pariisiin rakkauden tähden, toiset rakkaiden ystävien. Luvassa on ainakin Seinen risteily ja taiteilija-aukio Montmartressa. Hotellin kulmilla on myös Moulin Rouge. Toivottavasti ehdin kuvata Pariisin terdejä.