Oma terde on nyt Oma piha kalliolla

Oma terde paras terde -blogi on päättynyt ja kirjoittaja jatkaa raksablogilla osoitteessa https://omapihakalliolla.blogspot.com


Tervetuloa seuraamaan muuttovalmiin puutalon rakentamista kallion päälle.

Oma terde on myyty

Nyt on oma terde ja koko asunto myyty! Aloimme miettiä kesällä asunnon myymistä tietäen, että siinä voi mennä pitkään. Emme olleet yhtään varautuneet siihen, että kämppä lähtee parissa kuukaudessa, mutta lähti kuitenkin.

Oma terde myi itse itsensä, koska asunnon ostaja ihastui erityisesti isoon terassiin. En jatka Oman terden kirjoittelua ihan samanlaisessa moodissa, mutta palaan vielä takaisin. Muutamme nyt heti väliaikaiseen asuntoon vuokralle ja myöhemmin vähän isompaan, toivottavasti itse rakennettuun.

Syksyä viimeisen kerran Omalla terdellä

Jätän asunnon, pihan ja terden kaiholla: tämä asunto oli aikaa erityisesti pienten lasten kanssa kotiäitinä ja sen jälkeen useaan uuteen työhön menneenä viimeisen yhdeksän vuoden ajan. Muutimme tähän asuntoon, kun esikoinen oli kolmen kuukauden ikäinen. Kuopus syntyi ensi lumen sataessa siitä kolmen vuoden päästä. Loppuun asti olin tyytyväinen asuntoon, mutta nyt on aika mennä kohti uutta ja mikä parasta, jäämme samoille kulmille ihan tähän lähelle. Lapsilla säilyvät samat kaverit ja tuttu koulu.

Oma terde hiljenee, mutta kirjoittamista en aio lopettaa, koska tykkään tästä. Linkitän tänne blogielämäni osan kaksi lähiaikoina ja siirryn etsimään taivaalta vielä revontulen hituja.

Näitä auringonlaskuja jään kaipaamaan.

Vanhat talot Jyväskylässä - menovinkkejä #visitjyväskylä

Nyt kun kauan odotettu helle on lipunut syksyyn ehtii taas välillä kirjoittamaan. Tässä vielä kesältä muutama vinkki, mitä voi tehdä Jyväskylässä, jos sinne sattuu eksymään tai vaikka tarkoituksella poikkeamaan. Vierailin koleassa heinäkuussa kahdessa paikassa, joihin olin toivonut pääseväni Jyväskylässä: ensimmäinen oli teehuone Teeleidi ja toinen Toivolan piha.

Teeleidi sijaitsee vanhassa Yrjö Blomstedin suunnittelemassa Lutakon leidissä. Ja taas
vanhan talon tunnelma tekee paikasta ainutlaatuisen. Sisäänkäynti vie irtoteekaupan ohi ylös kahvilaan, jos teehuoneesta niin voi sanoa. Yläkerrasta saa valita erikoisia teelaatuja pienestä kannusta tarjoiltuna herkullisten leivonnaisten ja kotijäätelön kera. Teen voi nauttia kotoisasti jossain kolmesta eri tyylillä sisustetusta huoneesta.

Teeleidiin ehtii poikkeamaan vaikka junaa odotellessa kävelysiltaa pitkin matkakeskuksesta.

Mukaan lähti Lutakon omaa teetä.

Toivolan pihaan minut houkutteli söpö vaaleanpunainen Hannikaisenkadun puutalo. Pohdin pitkään, että miten en ole ennen huomannut sitä, mutta kun vierailin talossa minulle selvisi, että se on siirretty nykyiseen paikkaansa muutama vuosi sitten.

Kaksi siirrettyä jyväskyläläistä taloa toimivat nyt museoina. Pihassa on myös alkuperäisellä paikallaan olevia yli 100 vuotta vanhoja taloja, sepän paja, käsityöliikkeitä ja kevyttä ruokaa tarjoava Ravintola Muisto.

Tähän voisi lisätä vain, että #visitjyväskylä #keskisuomi #vanhattalot

Tiedekulman terdellä

Nyt alkoi oikea arki, kun illalla meni kaksi tuntia ennen kuin lapset olivat sängyssä, iltapala syötynä, iltapesut tehtyinä ja kaikki vaatteet valmiina maanantaita varten.

Mutta vielä voi muistella kesää. Lomaamme kuuluu aina vähintään yksi Kauppatorilla käynti. Pääsee välillä isolle kirkolle täältä Espoon perukoilta. Samalla on hyvä tarkastaa, onko Senaatintorin tuomiokirkon portaat paikoillaan ja testata pystyykö syömään herneet ja jätskit lokeilta salaa.

Tämän kesän kauppatorireissulla löysimme uuden kahvilan, joka ilmestyi eteemme, kun kävelimme torilta keskustaan päin.  Aleksanterinkatu 7:ssä on avattu viime keväänä Helsingin yliopiston nimissä kahvila Tiedekulma.

Tiedekulma on tieteen ja kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Kahvilassa järjestetään myös tapahtumia liittyen päivän polttaviin kysymyksiin tai yliopiston tutkimuksiin. Keskusteluja voi seurata livenä netissä.

Tälle terassille voivat lapsetkin tulla.

Tiedekulman sisustus on moderni, ja tarjoilujen lisäksi siellä myytiin yliopistosälää Helsingin yliopiston logolla: paitoja, avaimenperiä, kyniä, vihkoja jne. Tänne tulisin mielelläni lukemaan.

Junalla asuntomessuille - mitä mieltä messuista?

Lomani loppuu pian. Espanjan reissusta tuntuu olevan jo pitkä aika, ja muistona siitä on vauhdilla haalistuva rusketus. Kävimme lomallani lisäksi Jyväskylässä muutamissa paikoissa, joissa olin talvella suunnitellut käyväni.  Niistä lisää myöhemmin. Ehdimme myös Vantaan asuntomessuille.

Suuntasimme messuille heti toisena messupäivänä, vaikka ajattelin etukäteen, että siellä on kamala ryysis. Mahduimme kuitenkin hyvin joukkoon ja olimme vähemmistönä kouluikäisten lasten kanssa. Muiden kävijöiden lapset olivat lähinnä vauvoja, niinpä pojat keräsivät hyvät messulahjat ja arvontapalkinnot eri tiskeiltä.

Persoonallisia kerrostalojen ulkoseiniä.

Menimme messuille junalla, koska uusi rataosuus Kivistön kautta lentokentälle oli juuri avattu. Matka kotoa Kivistöön yhdellä vaihdolla kesti reilut puoli tuntia. Junamatkan päätyttyä pääsimme kuskittoman sähköauton kyydissä messuportille, mikä oli pojille mainio messujen aloitus.

Hirsitalon taloikkuna kattojen yllä.

Tässä muutamia huomioita asuntomessuilta Oman terden näkökulmasta. Osa sisustuksista oli tehty mielestäni varman päälle, mutta tietenkin mukana oli paljon uusia kokeiluja. Makuuhuoneissa näkyi paljon valokuvatapetteja, ja kerrostaloissa sängyt oli nostettu japanilaisittain korokkeille. Nurmikkoa kasvoi katoilla ja parvekkeilla.

Uudenlaiset pinnatuolit.

Poikien suosikki.

Minun suosikkini: ranskalainen parveke keittiöön.

Ovet ranskalaiselle parvekkeelle.

Messualue oli tiivis, eikä siellä tarvinnut kävellä pitkiä matkoja. Talojen keskelle jäi pyöreä aukio.

Kuvassa kattoterassin nurmikko ja sormi.

Nurmikkoa parvekkeella.

Taloista mieleeni jäivät eniten ilmavat hirsitalot ja ihmeellistä kyllä tiilitalot. Mitä mieltä olette asuntomessuista ylipäätään?

Katalonian kuumuudessa

Onnistuin nollaamaan ajatukseni Espanjan matkallamme niin, että unohdin kotikoneeni salasanan. Onneksi koululaisella on hyvä muisti, jotta sain ladattuan muutamia kuvia tänne. Olin muutenkin lähes viikon pois netistä, mikä on parasta lomaa.

Kartanlukija ohjasi kuskin suoraan Barcelonan keskustan läpi
kohteeseen, ohitustiekin olisi ollut.

Vietimme kahdeksan yötä Costa Bravan rannikolla, alle tunnin automatkan päässä Barcelonasta. Loma lukuina: 75 % uimista ja aurinkoa, 10 % kulttuuria ja 15 % shoppailua.

Hotellimme oli suuri turistipaikka, mutta lapsiperheitä siellä oli melko vähän. Allas oli mahtavan kokoinen, ranta yllättävän rauhallinen ja aallot pärskivät korkeina. Kuopus oppi kolmantena päivänä vihdoin sukeltamaan. Ei ollut kiire kuin uimaan.

Pokkari Valintatalosta mukana, ehdin jopa lukea.

Koululaiselle tuli aurinkoihottumaa, siksi pitkähihainen Gironan
vanhassa kaupungissa.

Kuuden yön allas- ja rantalöhöilyn jälkeen ajoimme hyvin uineina ja auringon paahtamina vielä kuumempaan Barcelonaan. Ehdimme ensimmäisenä iltana vierailemaan valtavassa Gaudin suunnittelemassa keskeneräisessä Sagrada Familian kirkossa.

Seuraavana päivänä oli tarkoitus käydä myös Gaudin suunnittelemassa Güellin puistossa, mutta tulimme sinne liian myöhään aamupäivällä. Kävelimme ylös kukkulalle, jonne oli myös asennettu liukuportaita, mutta emme voineet odottaa paahteessa lasten kanssa sisäänpääsyä kahta tuntia. Olisi kannattanut lähteä heti aamulla puistoon, ostaa liput ja käydä syömässa aamiainen odotellessa sisäänpääsyä. Jonossa ei siis tarvinnut seistä.

Tämän talon kulmalta käännyttiin Barcelonan hotellillemme päin.

Kuvasimme Gaudin rakennuksia vain puiston ulkopuolelta.

Muuten Barcelonan kaupunkiosuus meni alennusmyynneissä, joita oli joka kulmalla. Pojat ottivat sillä aikaa limut, kun äiti kävi sovittelemassa. Vaihdoimme välillä jalkapatikan metroon, ja ihmeellisen hyvin pojat jaksoivat kaupungin paahteessa.

Lensimme Espanjaan edullisilla Norwegianin lipuilla, jotka ostimme yli puoli vuotta sitten. Lentokoneen kapteeni pyysi menomatkan aluksi, ennen kuin ehdimme omille paikoillemme, meidän pojat ohjaamoon istumaan. Tällaista ei ole tapahtunyt koskaan aikaisemmin. Sitä ihmetellessäni en ehtinyt edes kameraa kaivaa käsilaukusta.

Onneksi on vielä lomaa jäljellä.

Pakkolepoa loman alkuun ja maja

Lomani alkoi huonosti. Viimeisenä työpäivänä olin jo kovassa flunssassa, mutta menin silti töihin, jotta sain asiat kuntoon ennen loman alkua. Lähes pakko oli myös lähteä Keski-Suomeen vanhempieni mökille, koska olimme luvanneet hakea esikoisen kotiin hänen toiselta mummolaviikoltaan. Vietin pari yötä juhannuksesta särkylääkkeiden avulla ja aika tukalassa olossa. Juhannussaunassa tuli silti käytyä, mutta talviturkki jäi minun osaltani heittämättä. Kokko oli komea, ja tuli kiinnosti poikia kuten aina.

Luulin oloni jo paranevan lauantai-iltana kotona, kunnes kuume nousi oikein kunnolla sunnuntaiaamuna. En ollut levännyt kunnolla. Erityisesti nyt toivoin, että paranisin todellakin pian: halusin päästä loman viettoon ja tekemään kaikkea mitä olin suunnitellut tekeväni sitten kun.... Mutta tänä vuonna loman viettoni alkoi sängyn pohjalta.

Viimeksi minulla on ollut reippaasti kuumetta, kun olin influenssassa kolme vuotta sitten. Kuume meni lopulta ohi, mutta tulipahan nukuttua ja levättyä ihan pakosta tähän loman alkuun.

Piritykseksi napsin muutamia kuvia esikoiseni mummolaviikoilla rakentamasta majasta. Pappa auttoi kuulemma vain yhden laudan kanssa.