Katalonian kuumuudessa

Onnistuin nollaamaan ajatukseni Espanjan matkallamme niin, että unohdin kotikoneeni salasanan. Onneksi koululaisella on hyvä muisti, jotta sain ladattuan muutamia kuvia tänne. Olin muutenkin lähes viikon pois netistä, mikä on parasta lomaa.

Kartanlukija ohjasi kuskin suoraan Barcelonan keskustan läpi
kohteeseen, ohitustiekin olisi ollut.

Vietimme kahdeksan yötä Costa Bravan rannikolla, alle tunnin automatkan päässä Barcelonasta. Loma lukuina: 75 % uimista ja aurinkoa, 10 % kulttuuria ja 15 % shoppailua.

Hotellimme oli suuri turistipaikka, mutta lapsiperheitä siellä oli melko vähän. Allas oli mahtavan kokoinen, ranta yllättävän rauhallinen ja aallot pärskivät korkeina. Kuopus oppi kolmantena päivänä vihdoin sukeltamaan. Ei ollut kiire kuin uimaan.

Pokkari Valintatalosta mukana, ehdin jopa lukea.

Koululaiselle tuli aurinkoihottumaa, siksi pitkähihainen Gironan
vanhassa kaupungissa.

Kuuden yön allas- ja rantalöhöilyn jälkeen ajoimme hyvin uineina ja auringon paahtamina vielä kuumempaan Barcelonaan. Ehdimme ensimmäisenä iltana vierailemaan valtavassa Gaudin suunnittelemassa keskeneräisessä Sagrada Familian kirkossa.

Seuraavana päivänä oli tarkoitus käydä myös Gaudin suunnittelemassa Güellin puistossa, mutta tulimme sinne liian myöhään aamupäivällä. Kävelimme ylös kukkulalle, jonne oli myös asennettu liukuportaita, mutta emme voineet odottaa paahteessa lasten kanssa sisäänpääsyä kahta tuntia. Olisi kannattanut lähteä heti aamulla puistoon, ostaa liput ja käydä syömässa aamiainen odotellessa sisäänpääsyä. Jonossa ei siis tarvinnut seistä.

Tämän talon kulmalta käännyttiin Barcelonan hotellillemme päin.

Kuvasimme Gaudin rakennuksia vain puiston ulkopuolelta.

Muuten Barcelonan kaupunkiosuus meni alennusmyynneissä, joita oli joka kulmalla. Pojat ottivat sillä aikaa limut, kun äiti kävi sovittelemassa. Vaihdoimme välillä jalkapatikan metroon, ja ihmeellisen hyvin pojat jaksoivat kaupungin paahteessa.

Lensimme Espanjaan edullisilla Norwegianin lipuilla, jotka ostimme yli puoli vuotta sitten. Lentokoneen kapteeni pyysi menomatkan aluksi, ennen kuin ehdimme omille paikoillemme, meidän pojat ohjaamoon istumaan. Tällaista ei ole tapahtunyt koskaan aikaisemmin. Sitä ihmetellessäni en ehtinyt edes kameraa kaivaa käsilaukusta.

Onneksi on vielä lomaa jäljellä.

Pakkolepoa loman alkuun ja maja

Lomani alkoi huonosti. Viimeisenä työpäivänä olin jo kovassa flunssassa, mutta menin silti töihin, jotta sain asiat kuntoon ennen loman alkua. Lähes pakko oli myös lähteä Keski-Suomeen vanhempieni mökille, koska olimme luvanneet hakea esikoisen kotiin hänen toiselta mummolaviikoltaan. Vietin pari yötä juhannuksesta särkylääkkeiden avulla ja aika tukalassa olossa. Juhannussaunassa tuli silti käytyä, mutta talviturkki jäi minun osaltani heittämättä. Kokko oli komea, ja tuli kiinnosti poikia kuten aina.

Luulin oloni jo paranevan lauantai-iltana kotona, kunnes kuume nousi oikein kunnolla sunnuntaiaamuna. En ollut levännyt kunnolla. Erityisesti nyt toivoin, että paranisin todellakin pian: halusin päästä loman viettoon ja tekemään kaikkea mitä olin suunnitellut tekeväni sitten kun.... Mutta tänä vuonna loman viettoni alkoi sängyn pohjalta.

Viimeksi minulla on ollut reippaasti kuumetta, kun olin influenssassa kolme vuotta sitten. Kuume meni lopulta ohi, mutta tulipahan nukuttua ja levättyä ihan pakosta tähän loman alkuun.

Piritykseksi napsin muutamia kuvia esikoiseni mummolaviikoilla rakentamasta majasta. Pappa auttoi kuulemma vain yhden laudan kanssa.