Vanhat talot Jyväskylässä - menovinkkejä #visitjyväskylä

Nyt kun kauan odotettu helle on lipunut syksyyn ehtii taas välillä kirjoittamaan. Tässä vielä kesältä muutama vinkki, mitä voi tehdä Jyväskylässä, jos sinne sattuu eksymään tai vaikka tarkoituksella poikkeamaan. Vierailin koleassa heinäkuussa kahdessa paikassa, joihin olin toivonut pääseväni Jyväskylässä: ensimmäinen oli teehuone Teeleidi ja toinen Toivolan piha.

Teeleidi sijaitsee vanhassa Yrjö Blomstedin suunnittelemassa Lutakon leidissä. Ja taas
vanhan talon tunnelma tekee paikasta ainutlaatuisen. Sisäänkäynti vie irtoteekaupan ohi ylös kahvilaan, jos teehuoneesta niin voi sanoa. Yläkerrasta saa valita erikoisia teelaatuja pienestä kannusta tarjoiltuna herkullisten leivonnaisten ja kotijäätelön kera. Teen voi nauttia kotoisasti jossain kolmesta eri tyylillä sisustetusta huoneesta.

Teeleidiin ehtii poikkeamaan vaikka junaa odotellessa kävelysiltaa pitkin matkakeskuksesta.

Mukaan lähti Lutakon omaa teetä.

Toivolan pihaan minut houkutteli söpö vaaleanpunainen Hannikaisenkadun puutalo. Pohdin pitkään, että miten en ole ennen huomannut sitä, mutta kun vierailin talossa minulle selvisi, että se on siirretty nykyiseen paikkaansa muutama vuosi sitten.

Kaksi siirrettyä jyväskyläläistä taloa toimivat nyt museoina. Pihassa on myös alkuperäisellä paikallaan olevia yli 100 vuotta vanhoja taloja, sepän paja, käsityöliikkeitä ja kevyttä ruokaa tarjoava Ravintola Muisto.

Tähän voisi lisätä vain, että #visitjyväskylä #keskisuomi #vanhattalot

Erilainen Harmooni

Junarata kulki aikoinaan ihan vierestä.

Juhlistimme poikien hiihtoloman loppua mieheni kanssa missäpä muualla kuin ravintolassa. Tällä kertaa pääsimme matkaan kahdestaan, koska olimme Keski-Suomessa. Paikaksi valitsimme melko uuden ja omaleimaisen kellariravintola Harmoonin ihan Jyväskylän keskustassa.

Harmooni-ravintolan rakennus edustaa Keski-Suomessa harvinaista kansallisromanttista jugend-tyyliä. Rakennus on alkujaan vanha harmonitehdas ja toiminut aikansa kulttuurikeskuksena. Keskisuomalainen perheyritys, jonka missiona on pelastaa vanhoja rakennuksia ja synnyttää niihin modernia ja kannattavaa liiketoimintaa, osti ja remontoi harmonitehtaan muutama vuosi sitten.

Eksyimme ensimmäisen kerran Harmooniin viime syksynä, kun huomasimme tunnelmallisen keskieurooppalaistyylisen puutarhaterassin, jossa soi jazz-musiikki. Istuimme Harmoonin terdellä hetken, kunnes alkoi sataa kevyesti. Tunnelma oli kuitenkin niin erilainen, ettei sade haitannut. Lopulta joku haki meidät sisälle, ja siellä hetken istuttuamme päätimme tulla vielä uudestaan. Se uusi kerta oli nyt.

Saimme 50-paikkaisen ravintolan toiseksi viimeisen pöydän ilman pöytävarausta.  Harmoonissa ei ole paperisia menu-listoja, vaan menu on kuvattu lyhyesti liitutaululla. Tarjoilija kertoi tarkemmin keskisuomalaista lähiruokaa suosivan listan sisällön. Alkuruuaksi otimme naurislepuskaa ja villisikaa  ja pääruuaksi valitsimme hirveä. Hirvenlihan kaveriksi tuli pieni pala hirvenkieltä. Kieltä en ole koskaan maistanut ja sen koostumus jotenkin mietitytti, vaikka maku oli hyvä. À la carte -annoksissa on keskityttävä maistelemaan ruuan pieniä vivahteita.

Harmoonissa soi ihana vanha musiikki, ruoka on taidetta ja rakennus kertoo vanhaa tarinaa. Pääsimme leppoisaan tunnelmaan ja lopuksi autolla lapsuuden kotiin lasten viereen nukkumaan.