Mä tuun kylmästä lämpimään

Joulu lähestyy vauhdilla, ja toinen työviikko uudessa työpaikassa on jo puolivälissä. En ole vielä täysissä joulutunnelmissa, joten kirjoitan nyt jostain ihan muusta. Pääsin maanantaina kokeilemaan värianalyysiä, jota ei minulle ole aikaisemmin tehty.

Värianalyysissä selvitetään henkilölle parhaiten sopivat värit, ja tulokset luokitellaan neljään eri ryhmään vuodenajan mukaan. Analyysi tehdään meikittömälle iholle vaihtaen erivärisiä huiveja kaulalla. Olin kuulemma selvä tapaus. Ja sitten järkytys: en ollutkaan talvi kuten olin aina luullut, vaan syksy!

Syksyihmisten värimaailma sisältää lämpimiä ja murrettuja sävyjä: ruskeaa, oranssia, beigeä, khakia jne. Itse olen tottunut käyttämään enemmän kylmiä värejä: harmaata, mustaa, vitivalkoista, viininpunaista, punaista, tummansinistä.

Olen kuvitellut syksyihmiset aina ruskeasilmäisiksi ja tummempi-ihoisiksi, kuin mitä itse olen. Tästä saattaa tulla identiteettikriisi. Luulin, että oranssi ei missään nimessä käy minulle, vaikka kyllä sitäkin kaapista löytyy. Jos oikein mietin, niin tuleehan minulle pisamia kesäisin. Ihoni väri on kellertävä, vaikkakin todella vaalea talvisin. Kesällä rusketun aika helposti.

Nämä löytyivät valmiina kaapista.

Tämä tarkoittanee, että seuraavista alennusmyynneistä mukaani lähtee ruskea takki mustan sijaan. En ole vielä ihan varma uskonko tuohon analyysiin, mutta täytyyhän uusia värejä ainakin kokeilla pikku hiljaa.

Tuntuu vaikealta omaksua lämpimät värit kylmien vuosikymmenten jälkeen, mutta kerrankin vaatekaupoissa on uusia kiinnostavia sävyjä esimerkiksi oliivinvihreä. Jos tämä on totta, niin miten olinkaan niin väärässä.

Onko lukijoissa muita syksyvärisiä?

Väriä harmauteen

Harmaata  päivällä ja pimeää aamuin illoin. Odotan, että tulisi edes vähän pakkasta ja lunta vähän enemmän. Marraskuussa ei ole mitään värikästä paitsi, että pääsin takaisin töihin! Se tuntuu oranssilta, punaiselta, pinkiltä ja kaikilta mahdollisilta väreiltä. Syksyn kuluessa olen taistellut itselleni uuden työpaikan ja palaan innokkaana työelämään joulukuussa.  

Blogin kirjoittamisessa on ollut vähän hiljaisempaa, koska läppärimme tilttasi, ja Google-tilini hakkeroitiin. Nyt olen vaihtanut salasanani yli kymmeneen paikkaan, mikä hidastaa huomattavasti netissä surffailua. Sain kyllä hyvän syyn vaihtaa kuusi vuotta palvellut koneemme uuteen. Tällä kertaa taidan siirtyä omppuun, jotta voin olla huoleti tietoturvapäivitysten ja virusten suhteen.

Terde hiljenee joulukuussa arkipäiviksi, mutta iltaisin ja viikonloppuisin askeleet käyvät terden läpi puolijuoksua: töihin, päiväkotiin, kouluun, harrastuksiin, kirjastoon, metsäretkelle, mummolaan, kahvilaan, kauppaan, synttäreille ja takaisin kotiin. Muistelen lämmöllä kaikkea sitä, mitä ehdin tehdä tänä syksynä työn hakemisen lisäksi. Onneksi sain otettua irti tästä ajasta muutakin kuin hakemusten väsäämisen. Blogin kirjoittaminen jatkuu edelleen.

Ostin alla olevan amppelin kesäkuussa, kun työt loppuivat. Se on vieläkin hengissä ja kasvanut valtavasti.