100 000 kiloa suklaata päivässä

Kun avasin autoni oven, nenääni tulvi suklaamuffinssin tuoksu, joka vivahti lakritsiin. Tänä vuonna sain esimaistaa ja ostaa joulukarkit itse Karl Fazerin tehtaalla Vantaalla.

Vierailun aluksi katselimme lyhyen tarinan Fazerista istuen harvinaisilla Eero Aarnion pastillituoleilla: pastellin värisinä vain Fazerilassa. Meille kerrottiin perinteisistä ja uusista Fazerin herkuista sekä kaakaokasvista ja sen alkuperästä. Viimein saavuimme maistelupisteelle.

Onneksi Vantaan tehtaalla valmistetaan vain suklaata, 100 000 kiloa päivässä, koska sitä en pysty syömään mielinmäärin. Ähky seurasi jo yhden suklaapatukan ja parin suklaakonvehdin jälkeen. Ennätyksen oli tehnyt muuan teekkari, joka oli syönyt yli 50 Da Capo -patukkaa. Pojilla lienee ollut vedonlyönti meneillään.

Nykyään tehtaalla käy niin paljon vieraita, että elintarvikehygienian korkeiden vaatimusten takia on mahdotonta järjestää enää läheistä tutustumista tuotantoon. Harmi, koska minua olisi kiinnostanut kurkistaa suklaapönttöön ja nähdä miten kaakao muuttuu suklaaksi. Tiesittekö muuten, että Fazerin sinisen suklaan maun yksi salaisuus on tuore maito. Kilpailijoilla se on korvattu maitojauheella.

Kiinnostavin uutuus ei ollut makeinen, vaan Alku, kuohkea ja pehmeä puuro. Testasimme kotona heti Maistuvamman puuron, ja maku oli erilainen, tykkäsin. Hiutaleetkin olivat

isompia.

Nyt vain marmelaadikuulilla kierien kohti joulua. - Tämä ei ollut mainos -

Viimeinen viikko ennen töitä - diy

Joku kysyi minulta, mitä aion tehdä viimeisellä viikolla ennen töiden alkamista. En ainakaan kirjoittanut työhakemuksia. Ajattelin levätä ja rauhoittua tiukan työnhaun jälkeen, mutta lopulta käytin viikon askarteluun, leipomiseen ja maalaamiseen. Mietin ehkä alitajuisesti, että näitä en enää lähiaikoina ehdi tekemään.

Ensin leivoin koulun joulumyyjäisiin pipareita ja feta-pinaattipiirakkaa. Samoilla lämmöillä syntyi piparjoulukalenteri, jonka olin bongannut Kodin Kuvalehden verkkosivuilta. Tuunaan kuuseen ensi jouluna vähän enemmän oksia.

Millä kalentereilla teillä mennään joulukuu? Meillä on lisäksi karkkikalentereita, joissa oli tänä vuonna ihmeellisen paljon valinnanvaraa. Nämä ovat meidän ensimmäiset syötävät kalenterit, vaikka lapset ovat jo näinkin vanhoja.

Tänä jouluna en teetä lasten kuvista joulukortteja, koska ostin ihania kortteja oman kylän maisemista. Lisäksi innostuin askartelemaan kortteja pitkästä aikaa. Se oli yllättävän helppoa ja nopeaa, koska minulla on runsaasti Tiimarin alennusjäämistöä jemmassa.

Viikon paras diy-hetkeni oli, kun sain pintamaalauskerroksen valmiiksi syksyllä hiomaani ja liimaamaani pinnatuoliin. Tuoli valmistuu sittenkin ennen kuin työt alkavat. Väri on kuin suoraan Miami Beachiltä. Seuraava tuoli valmistunee ensi kesänä. Ei niissä olisi ennen kesää tarennut terdellä istuakaan.