Citylenkkareiden täytyy olla mustat

Tilasin Bootzilta lenkkarit, ja sieltä ne tulivat kolmessa päivässä ilman postikuluja. Alunperin minun piti löytää itselleni kesätennarit, joita voin käyttää farkkujen kanssa. Yksi vaihtoehto olisi ollut Converset, mutta jotenkin ne ovat minusta liian teinit. Tai ainakaan töihin en olisi halunnut niillä mennä.

Huomasin, että monet käyttävät nykyään lenkkareita myös siistimpien housujen kanssa ainakin työmatkoilla. Siitäpä minunkin mieleeni lenkkarit tuli, mutta ne piti olla ehdottomasti mustat. Haaveilin myös mustista blingbling-merkkilenkkareista, mutta en halua, että merkki näkyy toiselle puolelle katua.

Nikelta olisin voinut tilata tuunattavat mustat lenkkarit, koska niihin olisi saanut valita itse jokaisen osan värin ja materiaalin nahkasta ja mokkanahkasta kankaaseen. Sitten mietin, että jos niistä sitten ei kuitenkaan tule sellaisia kuin kuvittelen.

Junaan juoksee taas vähän lujempaa.

Vaikeuskerrointa lisäsi vielä, että en halunnut mustia lenkkareita valkoisilla pohjilla, ja mustilla pohjilla ne näyttivät jumppakengiltä. Lopulta annoin periksi pohjan väristä ja selattuani satoja lenkkarikuvia, löysin vihdoin Tamariksen mustat vähän kiiltelevät lenkkarit. Tamarikselta minulla on ollut sekä kesäkenkiä että talvisaappaita, joten luotin kokoon sen mukaan.

Ensi kerralla tilaan myös juoksukengät netistä, mieletön valikoima on ja hyvään hintaan. Ja vähän jäi mietityttämään ne tuunattavat Niket. 

Täydellinen hame

Käytän harvoin hameita, vaikka haluaisin kyllä. En tykkää liian lyhyistä hameista, vaan helman tulee ylettyä lähes polveen asti. Hame ei saa olla liian kapea eli ei kiitos kynähameille. Työpaikaltani juoksee junalle alle kolme minuuttia ja kotoa noin viisi, joten hameessa täytyy pystyä harppomaan pitkiä askeleita ja juokseman junaan. Se ei saa kiristää mistään. Tykkään myös rennoista hameista, ja kankaan on hyvä olla hieman paksumpaa, mutta se ei saa olla kiiltävää.

Lempi kesähameeni on hirvittävän vanha veden värinen kukkahame, jotta mieheni sanoo kulahtaneeksi pöytäliinaksi. On minulla uudempiakin hameita, mutta mistään niistä ei ole tullut suosikkiani: joku tuntuu liian juhlavalta, joku liian viralliselta ja joku liian tavalliselta.

Näillä määreillä olen kuitenkin löytänyt sen, täydellisen hameen. Olen katsellut Desigualin vaatteita aikaisemminkin, mutta ne ovat olleet yleensä liian värikkäitä tai ohutta kangasta. Tämä pisti silmääni heti, vaikka en tietenkään ollut hametta etsimässä. Tässä yhdistyvät paksumpi kangas, erikoinen leikkaus, helman leveys, rento meininki, vähän blingblingiä, ruskea väri ja sisäänpäin käännetty helma.

Pääsisipä jo omalle terdelle istuskelemaan  #hame, #täydellinenhame päällä.

Isohko kukkakuvio on vain tässä kohdalla, muuten yksivärinen.

Mä tuun kylmästä lämpimään

Joulu lähestyy vauhdilla, ja toinen työviikko uudessa työpaikassa on jo puolivälissä. En ole vielä täysissä joulutunnelmissa, joten kirjoitan nyt jostain ihan muusta. Pääsin maanantaina kokeilemaan värianalyysiä, jota ei minulle ole aikaisemmin tehty.

Värianalyysissä selvitetään henkilölle parhaiten sopivat värit, ja tulokset luokitellaan neljään eri ryhmään vuodenajan mukaan. Analyysi tehdään meikittömälle iholle vaihtaen erivärisiä huiveja kaulalla. Olin kuulemma selvä tapaus. Ja sitten järkytys: en ollutkaan talvi kuten olin aina luullut, vaan syksy!

Syksyihmisten värimaailma sisältää lämpimiä ja murrettuja sävyjä: ruskeaa, oranssia, beigeä, khakia jne. Itse olen tottunut käyttämään enemmän kylmiä värejä: harmaata, mustaa, vitivalkoista, viininpunaista, punaista, tummansinistä.

Olen kuvitellut syksyihmiset aina ruskeasilmäisiksi ja tummempi-ihoisiksi, kuin mitä itse olen. Tästä saattaa tulla identiteettikriisi. Luulin, että oranssi ei missään nimessä käy minulle, vaikka kyllä sitäkin kaapista löytyy. Jos oikein mietin, niin tuleehan minulle pisamia kesäisin. Ihoni väri on kellertävä, vaikkakin todella vaalea talvisin. Kesällä rusketun aika helposti.

Nämä löytyivät valmiina kaapista.

Tämä tarkoittanee, että seuraavista alennusmyynneistä mukaani lähtee ruskea takki mustan sijaan. En ole vielä ihan varma uskonko tuohon analyysiin, mutta täytyyhän uusia värejä ainakin kokeilla pikku hiljaa.

Tuntuu vaikealta omaksua lämpimät värit kylmien vuosikymmenten jälkeen, mutta kerrankin vaatekaupoissa on uusia kiinnostavia sävyjä esimerkiksi oliivinvihreä. Jos tämä on totta, niin miten olinkaan niin väärässä.

Onko lukijoissa muita syksyvärisiä?