lauantai 25. huhtikuuta 2015

Helppotekoista streat foodia



En ole erityisen innokas kokki, mutta välillä haluan kokeilla uusia ruokia. Tänään tein porkkanasosekeittoa, joka on niitä harvoja kasvisruokia, pinaattilettujen lisäksi, joista lapset pitävät. Sosekeittoa höystämme kyllä kinkkusuikaleilla ja ruisleipäkrutongeilla. Porkkanasosekeitto päätyi tänään listalle syystä, että luin vanhasta Oliviasta hyvän munakoisomozzarellaleivän ohjeen. Ajattelin leivän sopivan sosekeiton kaveriksi. 

Munakoisomozzarellaleipä olikin nyt niin suosittua katuruokaa, streat foodia: helppotekoista ja todella maistuvaa. Kauraleivän väliin tarvittiin vain leivitettyjä ja paahdettuja munakoison viipaleita, mozzarellaa, paprikaa, rucolaa ja tapenadea. Laitoin leivät vielä uuniin vähäksi aikaa, jotta sain juuston sulamaan.



Tapenaden olisi pitänyt olla Jamie Oliverin purkista, mutta Jamie päätti pysyä piilossa Prismassa, ja tuunasin tapenaden itse. Muussasin sauvalla mustia kivettömiä oliiveja, valkosipulia, oliiviöljyä, aurinkokuivattuja tomaatteja, kapriksia, sitruunamehua ja mustapippuria. Tästä tuli suosikkini.

Täytettyjen leipien voimakas maku sopi hyvin yhteen porkkanasosekeiton kanssa. Lapset söivät täytetystä leivästä vain leivän, mutta mies söi kolme täytteineen. Maku oli hänen mielestään kuin Amerikassa myytävissä täytetyissä leivissä, se oli varmaan sitä streat-makua, sopii hyvin myös terdelle.

Miten teillä, minkälaisia uutuuksia tykkäätte kokeilla?






maanantai 20. huhtikuuta 2015

Ruuhkavuosien kevättä

Kotiin päin..
Nyt on sellainen juttu, että ei meinaa  jäädä blogille aikaa, kun on kaiken maailman kissanristiäisiä, lasten harrastuksia, lasten uusia kavereita, koulun diskoja, omien ystävien tapaamisia, synttäreitä, vaatekutsuja, äänestyksiä, näöntarkastuksia ja hammaslääkäreitä. Välillä olisi kiva myös käydä ihan vain lenkillä itsekseen. No itsepähän olen blogin aloittanut, enkä aio sitä lopettaa.

Vesipyssyjäkin on jo käytetty huhtikuussa.
Alun perin ajattelin kirjoittaa lasten harrastuksista, mutta nyt totean vain, että kevät on tullut: terden ovi käy tasaiseen tahtiin, ja porukkaa pörrää sisällä ja ulkona. Oikeasti kuitenkin tykkään tästä: ruuhkavuosista ja sen kuvioista. Eipähän ehdi jäädä paikalleen pölyttymään :)



Terden keväyttäminen jatkuu. Kohta täytyy vaihtaa narsissit orvokkeihin sekä jatkaa viime syksynä aloitettua pinnatuolien kunnostusta, puunata lattiaa, laittaa mattoa ja vähän tyynyjä. Lämpöisiä iltoja ja vappua odotellen. 


sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Aivoja on helppo huoltaa

Joskus ihmettelen, mikä ajaa minut askartelemaan ja väkertämään koristeluja ajoittain. Tänään luin jutun, josta ymmärsin syyn: käsillä tekeminen on yksi hyvä keino huoltaa kiireisiä aivoja. Luova tekeminen saa aivot toimimaan eri tavoin ja omatekemä tuntuu hyvältä.



Halusin tehdä risukranssin pääsiäiseksi ensimmäisen kerran elämässäni. Taivuttelin tyytyväisenä risuja ja liitin niitä yhteen rautalangoilla kylppärin lattialla istuen. Valitsin risut itse ollessani lasten kanssa metsässä ja kuljetin ne kotiin pyörän tarakalla.

Lopputuloksen ei tarvitse olla priimaa ja silti voi kokea olevansa luovassa tilassa. "Ihan hieno oma tekemäksi", myönsi onneksi esikoinen.


Kranssikokeilun lisäksi väsäsin myös ilmapalloista ja silkkipaperista pääsiäismunia. Ilmapalloja oli helppo päällystää maidolla ja silkkipapereilla. Ystäväni oli tosin päällystänyt oikeita kananmunan kuoria lautasliinoilla ja ne näyttivät ylihienoilta! Ensi vuonna sitten niitä.

Muuten pääsiäinen meni lasketellessa, yksillä lasten synttäreillä ja yksillä nelikymppisillä. Onneksi  lunta oli edes rinteissä. Terden kevätsiivous on siirtynyt aina uuden vesi- tai lumisateen tullessa, mutta nyt alan odottaa kevättä jo terdellekin.